Suorita vetytalouskoulutus helposti työn ohessa verkko-opintoina ja sinulla on parempi mahdollisuus ottaa vastaan vetyboomin tuomia uusia työmahdollisuuksia.
Vetytalouskoulutuksen Jalostusprosessit-kurssi tarjoaa opiskelijoille syvällisen käsityksen hiilivetyjen jalostusprosesseista ja niiden merkityksestä nykyisillä ja tulevilla markkinoilla. Lisäksi se valmentaa opiskelijoita ymmärtämään markkinoiden dynamiikkaa ja spekulatiivisuuden roolia näillä aloilla.
Tervetuloa mukaan oppimaan ja kehittämään osaamistasi vetytalouskentässä! Saat kattavan yleiskatsauksen vetytalouden jalostusprosesseista, kuulet suoraan vetytaloushankkeissa työskenteleviltä käynnissä olevien projektien tilanteen sekä opit ymmärtämään lopputuotteiden markkinadynamiikasta.
Fokus on lopputuotteiden markkinoilla tapahtuvassa spekulatiivisuudessa. Tarkastelemme, miten markkinavoimat vaikuttavat hiilivetyjen, hiilidioksidin, muovien ja polttoaineiden hintakehitykseen sekä kuinka nämä vaikutukset voivat luoda mahdollisuuksia tai haasteita liiketoiminnalle ja innovaatioille.
2. Vetylaitoksen konseptisuunnittelu ja PtX-projektiesimerkkejä
Saat konkreettisia esimerkkejä vedyn tuotantolaitosten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä katsauksen PtX-teknologian käyttömahdollisuuksiin maailmanlaajuisesti. Lisäksi opit ymmärtämään vedyn roolista kestävässä energiantuotannossa ja uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa.
Oulun ammattikorkeakoulun ja Rambollin yhteistyössä laaditun vetylaitoskonseptin esittely. Mira Helve, Ramboll.
PtX-työkalun esittely ja katsaus Rambollin kansainvälisiin PtX-projekteihin. Marco Saretta, Ramboll.
Kristiinankaupungin vihreän vedyn tuotantolaitoksen ja metanointiyksikön projekti. Martin Makovy, Ramboll.
Mikrobiologisen metanointiteknologian mahdollisuudet. Paula Korkeamäki, Sara Kesäläinen ja Sami Lakio, QPower.
(Muutokset mahdollisia)
3. Vedyn jalostusprosessit P2X tuotteiksi
Luennon ensimmäisessä osiossa Janne Kärki VTT:ltä johdattaa meidät syvemmälle P2X-teknologian saloihin. Miksi P2X on niin kiehtova? Selvitämme, miten P2X liittyy vetytalouteen ja miten hiilidioksidista voidaan luoda uusiutuvia resursseja.
Tutustumme myös käytännön esimerkkeihin CO2- ja vetypohjaisista tuotteista sekä tapaamme alalla toimivia merkittäviä toimijoita ja projekteja.
Luennon toisessa osassa Juha Lehtonen VTT:ltä esittelee tärkeimpiä teknologiaportfolioita, jotka mahdollistavat hiilivetyjen valmistuksen vedystä. Tutustumme sähköpolttoaineisiin sekä merkittävimpiin vedystä johdettuihin hiilivetyihin, kuten metaaniin, metanoliin, e-dieseliin ja e-kerosiiniin.
Lisäksi syvennymme kemikaalien ja polymeerien maailmaan, kun vedystä valmistetaan muurahaishappoa, metanolia, polyoleja ja polyuretaaneja. Osallistujat saavat myös kattavan katsauksen ammoniakin käyttöön teollisuudessa ja polttoaineena sekä vedyn rooliin terästeollisuudessa.
Kohderyhmä
Vetytalouskoulutus on suunnattu työelämässä oleville henkilöille. Koulutus on aikuisten täydennyskoulutusta, josta saa koulutustodistuksen. Koulutus ei ole tutkintotavoitteinen. Koulutus on kohdennettu Suomen kansalaisille ja koulutuskielenä on suomi.
Aiempaa osaamista aiheesta ei vaadita.
Suoritusmerkinnän saaminen edellyttää luentojen joko livenä kuuntelemista tai tallenteen katselemista sekä kehitystehtävän suorittamista.
Suomesta löytyy resursseja uusiutuvan sähkön tuotantoon, vahva sähkön kantaverkko, osaavaa työvoimaa sekä useita yrityksiä toimimaan osana vetytalouden arvoketjua. Osaavan työvoiman säilyttämiseksi on huomioitava koulutustarpeiden kehittyminen. Tällä koulutuksella vastataan tulevaisuuden vetyalan osaamistarpeisiin.
”Kurssi antoi juuri sen mitä lupasi. Opetetut asiat vastasivat kurssisisältöä, opetustehtävät ohjasivat syventymään omatoimisesti oleellisimpiin asioihin ja kurssilla työskentely oli nauhoitettujen luentojen ja joustavien aikataulujen ansioista erittäin helppoa integroida työelämän kanssa.”
Vetytalouskoulutuksen opinnot voi suorittaa helposti työn ohessa
Koulutus ei maksa mitään.
Yhden 5 pisteen opintokokonaisuuden toteutusaika on noin 2,5 kuukautta.
5 opintopisteen kokonaisuus (tässä: Jalostusprosessit-opintokokonaisuus) sisältää kolme luentokokonaisuutta.
Teams-liveopetuksen lisäksi opintoja suoritetaan itsenäisesti Rambollin verkko-oppimisympäristössä.
Teams-tallenteet ovat opiskelijoiden käytettävissä verkko-oppimisympäristössä koko koulutuksen ajan.
Myös tehtävät ja tehtävän palautukset toteutetaan verkossa.
Opetuskieli on suomi.
Jalostusprosessit -kurssin aikataulu
Teams-livekoulutuspäivät vuonna 2024 ovat:
15.5.2024 klo 14-16.30, orientaatio ja 1. luento
21.5.2024 klo 14-16.30, 2. luento
28.5.2024 klo 14-16.30, 3. luento
Muita päivämääriä:
4.6.2024: Kehitystehtävän ohjaustunti (vapaaehtoinen) klo 14-15
16.6.2024: Kehitystehtävän DL
Kouluttajat
Jouni Kivirinteellä on yli 15 vuoden kokemus energia-alalta ja siihen liittyvästä liiketoimintaympäristöstä. Pelkästään energia-alalta hänelle on kertynyt osaamista tuotannosta ja jakelusta, liiketoiminnan kehittämisestä B2B-myynnin asiakkuudenhallintaan ja sidosryhmävaikuttamiseen. Pitkän yli 30 vuotisen työuransa aikana Jouni on rakentanut laajaa ja syvällistä osaamista eri teknologioista erilaisissa liiketoimintaympäristöissä esimiestason ja johtavan asiantuntijan tehtävissä. Jouni on kehitysorientoitunut visionääri, jolle vastuunotto ja asioiden eteenpäin vieminen ovat luontaisia ominaisuuksia . Luova ajattelu ja verkostoituminen ovat hänen muita vahvuuksiaan. Hänellä on laaja ammatillinen verkosto, jolla on erinomaiset ihmissuhdetaidot. Jouni on kokenut esiintyjä ja hänen tapansa esittää asioita on erinomainen.
Siiri Lampela on ympäristö- ja energiatekniikan diplomi-insinööri opiskelija, joka parhaillaan työstää Suomen pitkän aikavälin sähkömarkkinamallinnukseen liittyvää diplomityötä, johon keskeisesti liittyy vetytalous, ympäristöpolitiikka ja vihreä siirtymä. Hän on kerryttänyt poikkitieteellistä ymmärrystä energiamurroksesta ja -alasta opintojen ja työtehtävien kautta. Hänellä on taustaa voimalaitosten ja laivojen hukkalämpöjen hyödyntämisen esisuunnittelusta ja B2B-myynnin tukemista. Yksi hänen vahvuuksistaan on tuoreus konsulttialalla, mikä mahdollistaa asioiden haastamisen ja tarkastelun eri näkökulmista.
Martin Makovy on Ramboll Suomen energiayksikön vanhempi asiantuntija ja projektipäällikkö. Martin toimii projektipäällikkönä useissa merkittävissä hankkeissa, kuten 200 MW:n Power-to-X -vedyn ja nestemäisen synteettisen metaanin tuotantolaitoksen kehityksessä Kristiinankaupungissa. Hänen kokemuksensa kattaa laajan kirjon projekteja, joissa yhdistyvät energia, rakennukset, vesi- ja jätevesihuolto sekä muut infrastruktuuriin liittyvät näkökulmat.
Marco Saretta on kestävän energian insinööri, joka työskentelee Rambollin Tanskan energiayksikössä. Hän on erikoistunut energiajärjestelmien ja niiden komponenttien mallintamiseen ja taloudelliseen arviointiin sekä omaa laajaa tietämystä energiamarkkinoista ja hyödykkeistä, kuten sähköstä, kaasusta, vedystä ja lämmöstä. Lisäksi hänellä on asiantuntemusta hybridienergiajärjestelmien yksittäisistä komponenteista, erityisesti keskittyen P2X-järjestelmiin.
Janne Kärki työskentelee VTT:llä Teollisuuden energia ja vety -tutkimusalueella tiimipäällikkönä. Hän on työskennellyt projektipäällikkönä ja työpakettien vetäjänä lukuisissa tutkimusprojekteissa, jotka ovat keskittyneet bioenergiaan, hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyötykäyttöön sekä Power-to-X -teknologioihin. Hänellä on diplomi-insinöörin koulutus energiatekniikan alalta, jonka parissa hän on toiminut yli kaksikymmentä vuotta.
Miia Nevander (DI) työskentelee tutkijana VTT:llä tulevaisuuden energia- ja prosessikonsepteja tarkastelevassa tiimissä. Aloitettuaan VTT:llä vuonna 2020, hänen työnsä on keskittynyt pääosin uusien konseptien analysoimiseen, teknoekonomisiin tarkasteluihin (TEA) ja prosessimallinnukseen, erityisesti hiilidioksidin talteenotto- ja hyötykäyttökonsepteihin (CCU) liittyen. Hän on myös perehtynyt vedyn arvoketjuihin. Energiatekniikan diplomi-insinöörinä ja aiempien töidensä kautta hänellä on myös osaamista uusiutuvan energian ja voimalaitosprosessien osalta.
Onni Linjala on toiminut kolme vuotta tutkijana VTT:llä, jossa hän on ollut mukana kehittämässä CCUS, Power-to-X ja vetytalouden konsepteja. Päätutkimusaiheenaan hän on kartoittanut kehitteillä olevia teknologioita hiilidioksidin talteenottoon ja tarkastellut niiden soveltuvuutta erilaisiin teollisiin päästölähteisiin. Lisäksi hän on tehnyt selvityksiä liittyen hiilidioksidin hyötykäyttöön ja vedyn logistiikkaan. Energiatekniikan diplomi-insinöörinä hänellä on myös vahva tausta energianmuuntoprosesseista, voimalaitostekniikasta ja uusiutuvan energian teknologiasta.
Juha Lehtonen on tekniikan tohtori ja toimii VTT:n tutkimusprofessorina alanaan kestävät katalyyttiset ja kemialliset konversioprosessit. Hänellä on lähes 15 vuoden kokemus asiantuntija- ja johtotehtävistä öljynjalostus- ja kemianteollisuudessa. Ennen siirtymistään tutkimusprofessoriksi VTT:lle hän toimi Aalto-yliopistossa teknillisen kemian professorina. Lehtosen tutkimus keskittyy tuotantoprosesseihin, joilla biomassasta ja hiilidioksidista tuotetaan kestävästi polttoaineita kemikaaleja ja polymeerejä. Työuransa aika hän on osallistunut useamman uuden ison mittakaavan prosessiteknologian kaupallistamiseen.
Ilmoittaudu tässä Jalostusprosessit -kurssille
Haku alkaa 26.4.2024 klo 9.00. Hakuaika päättyy 10.5.2024.
Kurssille otetaan mukaan 100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.
