Luonto liittyy jokapäiväiseen elämäämme ja sen tilan heikkeneminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Avoin ja jatkuva keskustelu on avainasemassa ratkaisujen löytämisessä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelua luontoteemojen ympärillä säännöllisillä virtuaalisilla aamukahveilla.
Tarkoitus on positiivisessa hengessä keskustella mahdollisista ratkaisuista. Toivomme aamuisista hetkistämme osallistujille matalan kynnyksen paikkoja tulla kuulolle ja esittämään kommentteja sekä kysymyksiä keskustelussa olevista aiheista.
Luontoaamukahveja luotsaa Saara Vauramo. Saara toimii Rambollissa luontoyksikön vetäjänä ja johtavana asiantuntijana. Hänellä on vuosien kokemus luontotehtävistä eri näkökulmista. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Lahden kaupungin ympäristöjohtajana vastaten esimerkiksi ympäristöpääkaupunkivuodesta 2021. Tervetuloa mukaan innostumaan luontoaiheista!
Miksi kaupunkipurot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja kaupunkien ilmastonkestävyyden kannalta? Miksi pieniltäkin vaikuttavat virtavedet ovat ekosysteemien kannalta merkittäviä? Entä millaisia elinympäristöjä kaupunkipurot tarjoavat kaloille, pohjaeläimille ja vesikasveille?
Aiheeseen pureudutaan seuraavilla aamukahveilla. Keskustelemme kaupunkipurojen tilasta, niiden ekologisesta merkityksestä sekä siitä, miten rakennetussa ympäristössä voidaan turvata ja parantaa virtavesien laatua. Keskustelussa nostetaan esiin myös käytännön näkökulmia: millaisia haasteita kaupunkipuroihin kohdistuu, ja mitä toimenpiteitä kunnissa ja yrityksissä voidaan tehdä purojen luonnonmukaisen tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi. Tai mitä itse kukin ihminen yksilönä voi tehdä?
Mukana keskustelemassa 28.5. ovat Rambollin hulevesiasiantuntija Nasti Valotie sekä Helsingin kaupungin vesistöasiantuntija Henrik Kettunen, joka on perehtynyt erityisesti kaupunkialueiden pienvesien ekologiseen tilaan ja kunnostukseen. Keskustelua vetää akvaattisen ympäristön ja hydrologian ryhmässämme työskentelevä Taika Huhtinen.
Luontoaamukahvimme “Kuppi luonnon rauhaa” soveltuvat kaikille, jotka edistävät organisaatioiden luontotyötä tai pohtivat luontoaiheita työ- tai opiskeluroolissaan.
Miksi pölyttäjät ovat meille ja ympäristölle tärkeitä? Miksi aiheesta pitää puhua? Mitä tietoa meillä on rakennetun ympäristön viheralueiden pölyttäjistä? Mitä toimenpiteitä kunnissa ja yrityksissä voitaisiin tehdä pölyttäjät huomioivan suunnittelun ja kunnossapidon edistämiseksi?
Aiheeseen pureuduttiin vuoden 2026 ensimmäisillä luontoaamukahveillamme. Mukana keskustelemassa olivat Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä ja Rambollin pölyttäjiin erikoistunut luontoasiantuntija Jani Järvi, joka on kirjoittanut viime vuonna ilmestyneen Pölyttäjäystävälliset viheralueet – opas suunnitteluun ja kunnossapitoon -kirjan.
Miksi luonnon monimuotoisuuden ja sen muutosten tunnistaminen on tärkeää? Miksi ja miten luontovaikutusten mittaaminen on otettava osaksi päätöksentekoa? Millaisia työkaluja on käytössä Suomessa ja maailmalla?
Muun muassa näihin luontovaikutusten mittaamiseen keskittyviin pohdintoihin pureuduttiin luontoaamukahveillamme joulukuussa. Mukana keskustelemassa olivat johtava asiantuntija Tiina Virta, jolla on monipuolisesti kokemusta hankkeiden luontoarvojen selvittämisestä sekä ekologisen kompensaation asiantuntija Inka Ojanen.
Lue FAQ: Webinaarista nousseita kysymyksiä ja asiantuntijamme vastaukset
Lue lisää luontovaikutusten mittaamisesta
Ennen kaupunkien luontofoorumia, torstaina 4.9, pureuduimme kasvun myytteihin ja keskustelimme erityisesti kaupunkien kasvu-, elinvoima- ja luontopositiivisuustavoittelun haasteista ja yhteisistä mahdollisuuksista. Pohdimme muun muassa kysymystä: millaisia kaupunkien uudet kasvun määritykset voisivat olla, jotta luontokadon pysäyttäminen olisi aidosti tehtävissä?
Aiheesta puhumassa olivat Rambollin asiantuntijat Tiia Valtonen ja Inna Ampuja.
Tekoäly on jo muuttanut tapaamme työskennellä. Se on uusi ”työkalupakkimme”, joka oppii nopeasti datasta, tukee ihmistä arjessa ja työssä, ja tuo tehokkuutta, tarkkuutta ja uusia mahdollisuuksia lähes kaikille aloille. Kyse ei ole enää tulevaisuudesta, vaan tästä hetkestä – tekoälyn hyödyntäminen määrittää kehityksen suunnan.
Tekoäly auttaa meitä tekemään entistä vaikuttavampaa ja datalähtöisempää luontotyötä niin yrityksissä kuin kunnissa ja kaupungeissa. Miten tekoälyä voi tai voisi hyödyntää luontovaikutusten arvioinneissa?
Aiheesta olivat Maailman ympäristöpäivän aamukahveillamme keskustelemassa Rambollin asiantuntija Juho Jolkkonen ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuulia Puustinen.
Ympäristö-DNA (engl. environmental DNA, eDNA) tarkoittaa eliöiden ympäristöön, kuten veteen, maaperään tai ilmaan jättämää DNA-jälkeä. Tätä DNA:ta voidaan kerätä ja analysoida tunnistamaan alueella eläneitä lajeja, että niitä tarvitsee suoraan havaita tai pyydystää.
Ympäristö-DNA:ta käytetään muun muassa
Menetelmä on tehokas: se mahdollistaa laajojen alueiden lajiston kartoittamisen perinteisiä menetelmiä nopeammin ja tarkemmin.
Kutsuimme aamukahveillemme aiheesta keskustelemaan SpringDNA:n toimitusjohtaja Saara Suurlan. Saara suhtautuu intohimoisesti luonnon monimuotoisuuteen sekä ympäristöDNA (eDNA) -teknologiaan. Saara on toiminut myös innovaatio- ja vientijohtajana sekä liiketoiminnan kehittäjänä 17 vuoden ajan digi- ja kestävyysaiheissa. SpringDNA on viime vuosina kehittänyt erilaisia ympäristöDNA-menetelmiä mm. viitasammakon ja raakkujen esiintymisen selvittämiseen sekä luonnontilan arvioinnin seurantaan.
Luonnon ennallistaminen tarkoittaa ihmisen muuttamien tai heikentämien ekosysteemien palauttamista lähemmäs niiden luonnontilaista tilaa. Ennallistamisella pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimivuutta ja niiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi soiden vesitasapainon palauttamista, metsien monimuotoisuuden lisäämistä tai jokien ja purojen luonnontilan elvyttämistä.
Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaisesti vähintään 30 % heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä. Osana strategiaa EU:ssa tuli vuonna 2024 voimaan ennallistamisasetus, joka määrittelee yhteiset tavoitteet. Ennallistamisen keinot päätetään kussakin jäsenmaassa ja Suomella on kaksi vuotta aikaa tehdä suunnitelma asetuksen toteuttamiseksi.
Ennallistamisesta olivat aamukahveillamme keskustelemassa Saara Vauramo ja Panu Kuokkanen. Panu aloitti Rambollissa vuonna 2024 toimien tätä ennen Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkönä. Panu on toiminut myös suojelubiologina sekä ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijatiimin vetäjänä 15 vuoden ajan.
klo 9-9.30
