Luonto liittyy jokapäiväiseen elämäämme ja sen tilan heikkeneminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Avoin ja jatkuva keskustelu on avainasemassa ratkaisujen löytämisessä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Haluamme edistää ratkaisukeskeistä keskustelua luontoteemojen ympärillä säännöllisillä virtuaalisilla aamukahveilla – tervetuloa mukaan innostumaan luontoaiheista!
Rambollin luontoyksikön päällikkö Saara Vauramo kutsuu tilaisuuksiin asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista luontoteemoista, parhaista käytännöistä ja inspiroivista luontotyön esimerkeistä. Tarkoitus on positiivisessa hengessä keskustella mahdollisista ratkaisuista. Toivomme aamuisista hetkistämme osallistujille matalan kynnyksen paikkoja tulla kuulolle ja esittämään kommentteja sekä kysymyksiä keskustelussa olevista aiheista.
Saara Vauramo toimii Rambollissa luontoyksikön vetäjänä ja johtavana asiantuntijana. Hänellä on vuosien kokemus luontotehtävistä eri näkökulmista. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Lahden kaupungin ympäristöjohtajana vastaten esimerkiksi ympäristöpääkaupunkivuodesta 2021.
Tekoäly on jo muuttanut tapaamme työskennellä. Se on uusi ”työkalupakkimme”, joka oppii nopeasti datasta, tukee ihmistä arjessa ja työssä, ja tuo tehokkuutta, tarkkuutta ja uusia mahdollisuuksia lähes kaikille aloille. Kyse ei ole enää tulevaisuudesta, vaan tästä hetkestä – tekoälyn hyödyntäminen määrittää kehityksen suunnan.
Tekoäly auttaa meitä tekemään entistä vaikuttavampaa ja datalähtöisempää luontotyötä niin yrityksissä kuin kunnissa ja kaupungeissa. Miten tekoälyä voi tai voisi hyödyntää luontovaikutusten arvioinneissa?
Aiheesta Maailman ympäristöpäivän aamukahveillamme keskustelemassa Rambollin asiantuntija Juho Jolkkonen ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuulia Puustinen.
Luontoaamukahvimme “Kuppi luonnon rauhaa” soveltuvat kaikille, jotka edistävät organisaatioiden luontotyötä tai pohtivat luontoaiheita työ- tai opiskeluroolissaan.
Kuppi luonnon rauhaa -aamukahvit 2025
Ympäristö-DNA (engl. environmental DNA, eDNA) tarkoittaa eliöiden ympäristöön, kuten veteen, maaperään tai ilmaan jättämää DNA-jälkeä. Tätä DNA:ta voidaan kerätä ja analysoida tunnistamaan alueella eläneitä lajeja, että niitä tarvitsee suoraan havaita tai pyydystää.
Ympäristö-DNA:ta käytetään muun muassa
Menetelmä on tehokas: se mahdollistaa laajojen alueiden lajiston kartoittamisen perinteisiä menetelmiä nopeammin ja tarkemmin.
Kutsuimme aamukahveillemme aiheesta keskustelemaan SpringDNA:n toimitusjohtaja Saara Suurlan. Saara suhtautuu intohimoisesti luonnon monimuotoisuuteen sekä ympäristöDNA (eDNA) -teknologiaan. Saara on toiminut myös innovaatio- ja vientijohtajana sekä liiketoiminnan kehittäjänä 17 vuoden ajan digi- ja kestävyysaiheissa. SpringDNA on viime vuosina kehittänyt erilaisia ympäristöDNA-menetelmiä mm. viitasammakon ja raakkujen esiintymisen selvittämiseen sekä luonnontilan arvioinnin seurantaan.
Luonnon ennallistaminen tarkoittaa ihmisen muuttamien tai heikentämien ekosysteemien palauttamista lähemmäs niiden luonnontilaista tilaa. Ennallistamisella pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimivuutta ja niiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi soiden vesitasapainon palauttamista, metsien monimuotoisuuden lisäämistä tai jokien ja purojen luonnontilan elvyttämistä.
Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaisesti vähintään 30 % heikentyneistä ekosysteemeistä ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä. Osana strategiaa EU:ssa tuli vuonna 2024 voimaan ennallistamisasetus, joka määrittelee yhteiset tavoitteet. Ennallistamisen keinot päätetään kussakin jäsenmaassa ja Suomella on kaksi vuotta aikaa tehdä suunnitelma asetuksen toteuttamiseksi.
Ennallistamisesta olivat aamukahveillamme keskustelemassa Saara Vauramo ja Panu Kuokkanen. Panu aloitti Rambollissa vuonna 2024 toimien tätä ennen Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkönä. Panu on toiminut myös suojelubiologina sekä ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijatiimin vetäjänä 15 vuoden ajan.
